TAPAHTUMAT

FINTERDIS – The Finnish Interdisciplinary Society ANNUAL GENERAL MEETING on May 31, 2022 at 18:00EET online.

Registration for the meeting. The zoom link to the meeting will only be sent to participants who have registered to the meeting prior to the beginning of the meeting.

General meeting agenda, as required by the articles of the association:

  1. Opening of the Meeting
  2. Organization of the Meeting: Electing president and secretary of the meeting as well as scrutinizers of the minutes and counters of votes
  3. Quorum of the meeting
  4. Presenting the annual report, annual audit, and the inspector’s report 2021
  5. Approving the annual audit and discharging members of the board of directors from liability
  6. Approving the 2022 program plan and annual membership dues
  7. Election of the board of directors 2021-22
  8. Election of an activity inspector and vice-inspector
  9. Other issues: Discussion on the ITD Alliance membership for the 2022-23 season.
  10. Closing of the meeting

  • the National Interdisciplinary Education Conference in the Netherlands, June 2022. This is a great conference if you want to meet interdisciplinary-minded peers. https://www.nie-conference.nl

Menneet tapahtumat:

KUTSU FINTERDIS – Suomen Tieteidenvälinen Seura ry:n vuosikokoukseen ja sen jälkeiseen Happy Hour -verkostointitapahtumaan 27.5.2021 klo 17:00-19:30. Kokous ja tapahtuma järjestetään virtuaalisesti. Tapahtumien kieli on englanti. Kokouksen asialista, lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://finterdis.fi/fi/2021/05/13/finterdis-suomen-tieteidenvalinen-seura-ryn-vuosikokous-27-5-klo-17-alkaen/

Tieteidenvälisen rahoituksen mahdollisuudet ja haasteet, 6. toukokuuta 2021 klo 14:15-16:00. Englanninkielisen tapahtuman nauhoite on katsottavissa täällä. Voit jättää palautetta tapahtumasta tämän linkin kautta.

Mukana keskustelussa olivat

  • Floora Ruokonen, Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan vastuualueen johtaja, Suomen Akatemia
  • Kalle Korhonen, Tiedeasiamies, Koneen Säätiö
  • Veli-Markus Tapio, Erityisasiantuntija, Suomen Kulttuurirahasto sekä
  • Minttu Jaakkola, Tutkimusjohtaja, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö.

Rahoitusasiantuntijoiden puheenvuorojen jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja. Tapahtuman tarkoituksena oli edistää vuoropuhelua siten, että rahoittajat ymmärtäisivät paremmin olosuhteita, jotka vaikeuttavat nuorten tieteidenvälisesti suuntautuneiden tutkijoiden hakuprosessia, sekä nuoret tutkijat ymmärtäisivät paremmin rahoittajien käsityksiä ja edellytyksiä tieteidenvälisestä tutkimuksesta. Tapahtuman moderaattorina toimi Ruta Kazlauskaite, PhD (Aalto-yliopisto).

Produktiivinen epäonnistuminen innovatiivisessa tutkimuksessa, 26. huhtikuuta 2021 klo 14:15-16:00 (Zoom). Englanninkielisen tapahtuman nauhoite on katsottavissa täällä. Voit jättää palautetta tapahtumasta tämän linkin kautta.

Tässä tapahtumassa keskustelemme Produktiivisesta epäonnistumisesta, joka on väistämätön osa innovaatioon tähtäävää tutkimustyötä. Myös tutkimusrahoitusta haettaessa ja julkaisuja työstäessä toistuvat epäonnistumiset ovat useimmille meistä tuttu kokemus. Kuitenkin tiedeyhteisössä niistä usein häveten vaietaan. Mistä löytää rohkeutta ja energiaa jatkaa luovan työn tekemistä toistuvista epäonnistumisista huolimatta ja niistä hedelmällisesti ja yhdessä oppien? 

Mukana keskustelemassa Lappeenrannan Teknillisen yliopiston professori Karl-Erik Michelsen, vanhempi tutkija BinBin Pearce Zürichin Teknillisestä yliopistosta sekä yliopistonlehtori Jaakko Hilppö Helsingin yliopistosta.

Michelsen ammentaa Tieteen päivillä 2019 johtamastaan keskustelusta ”Saako tieteessä epäonnistua?” sekä Professoriblogikirjoituksesta ”Tiede ja Covid-19 -pandemia” (2021). Pearce kertoo produktiivisesta epäonnistumisesta artikkeliinsa ”Learning to Fail Forward: Operationalizing Productive Failure for Tackling Complex Environmental Problems” (2020) pohjautuen. Hilppö ammentaa artikkelistaan “Failure is just another try”: Re-framing failure in school through the FUSE Studio approach” (2020) . Hilppö puhui aiheesta hiljattain myös Helsingin yliopiston Studia Generalian sessiossa Tieteelliset mokat ja onnekkaat sattumat.

Michelsenin, Pearcen ja Hilpön alustusten jälkeen kutsuimme kaikki osallistujat osallistumaan keskusteluun ja jakamaan ajatuksia ja kokemuksia produktiivisesta epäonnistumisesta innovatiivisessa työssä.

Kohti tunneilmaston muutosta -tapahtuma 15. maaliskuuta 2021 klo 14:15-16:00

Tässä interaktiivisessa tapahtumassa pureuduimme siihen, millaisia tunneälyn taitoja ja emotionaalista tukea tieteidenvälisesti suuntautuneet tutkijat tarvitsevat ja miten positiivista tunneilmastoa yliopistoissamme voidaan kollektiivisesti kehittää.

Tunteiden säätelyn taidot ovat tärkeitä tieteidenväliselle tutkimukselle. Tunneälykkäät tutkijat kykenevät tunnistamaan oman tietämyksensä rajat, myöntämään avoimesti epäonnistumisensa ja oppimaan niistä, sekä suhtautumaan empaattisesti toisiin ihmisiin. Aiempi tutkimus osoittaa myönteisten emootioiden olevan olennaisia niin yksilöllisen kuin tutkimusryhmissä tapahtuvan innovatiivisen ja tieteidenvälisen tutkimuksen menestykselle. Toisaalta emotionaaliset ja vuorovaikutukselliset jännitteet vaikuttavat tutkimuksen tiedolliseen sisältöön. Eri alojen asiantuntemuksen yhdistäminen voi myös tuottaa intellektuaalisia erimielisyyksiä ja tiedollista ylikuormitusta. Nämä ongelmat kärjistyvät, jos eri tieteenalojen edustajat näkevät toisensa kilpailijoina. Seurauksena voi olla kokemuksia riittämättömyydestä, taitamattomuudesta sekä oman asiantuntemuksen ohittamisesta. 

Tunneilmastojen parantamiseksi on tärkeää osata tunnistaa yhteisöissä koettuja ja ilmaistuja tunteita, kuten pelkoa, surua, suuttumusta, innostusta ja ylpeyttä sekä sellaisia tunteita, kuten häpeää ja kateutta, joita koetaan muttei yhteisön tunnesääntöjen takia saada ilmaista. Aiempi tutkimus on osoittanut ryhmän jäsenten korkean tunneälyn olevan yhteydessä tunneilmastoihin, joille on ominaista luovuus ja rohkeus, kun taas jäsenten alhainen tunneäly liittyy pelon ja ahdistuksen leimaamiin tunneilmastoihin. Tämä viittaa siihen, että tutkimusyhteisöjen luovaa potentiaalia voidaan kehittää tutkijoiden tunneälyn kehittämisen avulla; tunteiden kokemista ja ilmaisua koskevien tunnesääntöjen kriittistä tarkastelua unohtamatta. 

Mukana keskustelemassa tieteidenvälisen emootiotutkimuksen asiantuntija, dos. Mikko Salmela (Helsingin yliopisto ja Kööpenhaminan yliopisto) sekä Helsingin yliopiston Kudelma-verkosto, jonka tuore HUMUS-hanke kehittää kokonaisvaltaista kestävän hyvinvoinnin mallia ympäristö- ja lääketiedettä luovasti integroiden.