TAPAHTUMAT

Keväällä 2021 FINTERDIS – Suomen Tieteidenvälinen Seura ry. järjestää kolme kaikille avointa ja ilmaista digitaalista tapahtumaa, joissa pyrimme kehittämään dialogia tieteidenvälisyyteen liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista eri uratasojen tutkijoiden, yliopistojen hallintohenkilökunnan, tiedepolitiikka-asiantuntijoiden sekä säätiöiden edustajien välille. Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

Tulevat tapahtumat:

Tieteidenvälisen rahoituksen mahdollisuudet ja haasteet, 6. toukokuuta 2021 klo 14:15-16:00. Pääsy tapahtumaan: https://aalto.zoom.us/j/64095355120?pwd=cjY2czVBd1dGVkN3ZTJldlAzdGlFdz09, passcode 453529

Toukokuussa järjestämme tapahtuman Tieteidenvälisestä rahoituksesta. Mukaan keskusteluun ovat ystävällisesti lupautuneet

  • Floora Ruokonen, Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan vastuualueen johtaja, Suomen Akatemia
  • Kalle Korhonen, Tiedeasiamies, Koneen Säätiö
  • Veli-Markus Tapio, Erityisasiantuntija, Suomen Kulttuurirahasto sekä
  • Minttu Jaakkola, Tutkimusjohtaja, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö.

Rahoitusasiantuntijoiden puheenvuorojen jälkeen osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja. Tapahtuman tarkoituksena on edistää vuoropuhelua siten, että rahoittajat ymmärtäisivät paremmin olosuhteita, jotka vaikeuttavat nuorten tieteidenvälisesti suuntautuneiden tutkijoiden hakuprosessia, sekä nuoret tutkijat ymmärtäisivät paremmin rahoittajien käsityksiä ja edellytyksiä tieteidenvälisestä tutkimuksesta. Tapahtuma on englanninkielinen. Tapahtuman moderaattorina toimii Ruta Kazlauskaite, PhD (Aalto-yliopisto). Ilmoittaudu tapahtumaan tästä.

Mikäli Sinulla on tapahtumista kysyttävää tai kommentoitavaa, olethan rohkeasti meihin yhteydessä info@finterdis.fi!

Menneet tapahtumat:

Produktiivinen epäonnistuminen innovatiivisessa tutkimuksessa, 26. huhtikuuta 2021 klo 14:15-16:00 (Zoom).

Tässä tapahtumassa keskustelemme Produktiivisesta epäonnistumisesta, joka on väistämätön osa innovaatioon tähtäävää tutkimustyötä. Myös tutkimusrahoitusta haettaessa ja julkaisuja työstäessä toistuvat epäonnistumiset ovat useimmille meistä tuttu kokemus. Kuitenkin tiedeyhteisössä niistä usein häveten vaietaan. Mistä löytää rohkeutta ja energiaa jatkaa luovan työn tekemistä toistuvista epäonnistumisista huolimatta ja niistä hedelmällisesti ja yhdessä oppien? 

Mukana keskustelemassa Lappeenrannan Teknillisen yliopiston professori Karl-Erik Michelsen, vanhempi tutkija BinBin Pearce Zürichin Teknillisestä yliopistosta sekä yliopistonlehtori Jaakko Hilppö Helsingin yliopistosta.

Michelsen ammentaa Tieteen päivillä 2019 johtamastaan keskustelusta ”Saako tieteessä epäonnistua?” sekä Professoriblogikirjoituksesta ”Tiede ja Covid-19 -pandemia” (2021). Pearce kertoo produktiivisesta epäonnistumisesta artikkeliinsa ”Learning to Fail Forward: Operationalizing Productive Failure for Tackling Complex Environmental Problems” (2020) pohjautuen. Hilppö ammentaa artikkelistaan “Failure is just another try”: Re-framing failure in school through the FUSE Studio approach” (2020) . Hilppö puhui aiheesta hiljattain myös Helsingin yliopiston Studia Generalian sessiossa Tieteelliset mokat ja onnekkaat sattumat.

Michelsenin, Pearcen ja Hilpön alustusten jälkeen kutsumme kaikki osallistujat osallistumaan keskusteluun ja jakamaan ajatuksia ja kokemuksia produktiivisesta epäonnistumisesta innovatiivisessa työssä. Tapahtuma on englanninkielinen. Voit ilmoittautua tapahtumaan tästä!

Kohti tunneilmaston muutosta -tapahtuma 15. maaliskuuta 2021 klo 14:15-16:00

Tässä interaktiivisessa tapahtumassa pureudumme siihen, millaisia tunneälyn taitoja ja emotionaalista tukea tieteidenvälisesti suuntautuneet tutkijat tarvitsevat ja miten positiivista tunneilmastoa yliopistoissamme voidaan kollektiivisesti kehittää.

Tunteiden säätelyn taidot ovat tärkeitä tieteidenväliselle tutkimukselle. Tunneälykkäät tutkijat kykenevät tunnistamaan oman tietämyksensä rajat, myöntämään avoimesti epäonnistumisensa ja oppimaan niistä, sekä suhtautumaan empaattisesti toisiin ihmisiin. Aiempi tutkimus osoittaa myönteisten emootioiden olevan olennaisia niin yksilöllisen kuin tutkimusryhmissä tapahtuvan innovatiivisen ja tieteidenvälisen tutkimuksen menestykselle. Toisaalta emotionaaliset ja vuorovaikutukselliset jännitteet vaikuttavat tutkimuksen tiedolliseen sisältöön. Eri alojen asiantuntemuksen yhdistäminen voi myös tuottaa intellektuaalisia erimielisyyksiä ja tiedollista ylikuormitusta. Nämä ongelmat kärjistyvät, jos eri tieteenalojen edustajat näkevät toisensa kilpailijoina. Seurauksena voi olla kokemuksia riittämättömyydestä, taitamattomuudesta sekä oman asiantuntemuksen ohittamisesta. 

Tunneilmastojen parantamiseksi on tärkeää osata tunnistaa yhteisöissä koettuja ja ilmaistuja tunteita, kuten pelkoa, surua, suuttumusta, innostusta ja ylpeyttä sekä sellaisia tunteita, kuten häpeää ja kateutta, joita koetaan muttei yhteisön tunnesääntöjen takia saada ilmaista. Aiempi tutkimus on osoittanut ryhmän jäsenten korkean tunneälyn olevan yhteydessä tunneilmastoihin, joille on ominaista luovuus ja rohkeus, kun taas jäsenten alhainen tunneäly liittyy pelon ja ahdistuksen leimaamiin tunneilmastoihin. Tämä viittaa siihen, että tutkimusyhteisöjen luovaa potentiaalia voidaan kehittää tutkijoiden tunneälyn kehittämisen avulla; tunteiden kokemista ja ilmaisua koskevien tunnesääntöjen kriittistä tarkastelua unohtamatta. 

Mukana keskustelemassa tieteidenvälisen emootiotutkimuksen asiantuntija, dos. Mikko Salmela (Helsingin yliopisto ja Kööpenhaminan yliopisto) sekä Helsingin yliopiston Kudelma-verkosto, jonka tuore HUMUS-hanke kehittää kokonaisvaltaista kestävän hyvinvoinnin mallia ympäristö- ja lääketiedettä luovasti integroiden. Tapahtuma on englanninkielinen. Voit ilmoittautua tapahtumaan tästä.